Kosteikkosuunnitelma Sairalan tilalle

Tässä opinnäytetyössä käsitellään kosteikon toimintaa ja suunnittelua sekä laaditaan suunnitelma kosteikon perustamisesta maatilan alueelle Etelä-Savoon. Työ koostuu kahdesta osasta, joissa ensimmäisessä käsitellään kosteikon toimintaa ja suunnittelua kirjallisuuden ja sähköisten lähteiden kautta. Toisessa osiossa suunnitellaan kosteikko Hyypiänniemeen Etelä-Savoon. Kosteikot voivat olla luontaisesti muovautuneita tai niitä voidaan perustaa alueille, joissa pintavesi on lähellä maanpintaa. Kosteikot puhdistavat vettä kasvien ja mikrobien avulla sekä hidastavat veden virtausnopeutta. Kosteikkotyyppejä on erilaisia, jotka riippuvat myös määrittelytavoista. Kosteikoiksi luokitellaan mm. erilaiset suot, lammikot ja tulvivat niityt. Kosteikoita perustetaan esimerkiksi patoamalla tai kaivamalla. Sairalan-tilalle suunniteltavan kosteikon laskennallisen virtaaman mukaan laskettu pinta-ala on 2,1 ha. Kosteikon valuma-alue on pinta-alaltaan 1,45 km2. Kosteikko perustetaan kaivamalla ja tavoitteena on valuma-alueelta tulevan veden puhdistaminen sekä luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Suunnitelmissa huomioidaan alueen pinnamuodot, puusto, peltojen osuus valuma-alueesta sekä maaperä. Kosteikkoon tuleva laskennallinen ravinnekuorma on 737 kg typpeä ja 39,4 kg fosforia vuodessa.In this thesis the wetland activities and planning are dealt with, and a plan of the establishment a wetland in South Savo is done. The work consists of two parts: The first part deals with the design and operation by using the wetland literature and Internet sources. The second part deals with planning of wetland to Hyypiänniemi in South Savo. Wetlands can be naturally formed or they may be set up in areas where the water sur-face is close to the ground surface. There are different types of wetlands and they also depend on the definition methods. Wetlands are classified as marshes, ponds and flooded grasslands. Wetlands can be set up, for example by damming or digging. The wetland which is planned for Sairala farm has the surface area of 2.1 ha, calculated according to a computational flow. Wetland drainage basin has an area of 1.45 km2. Wetland establishment is done by digging and its goal is water purification and, an increase of biodiversity. The surface shape, trees, field share of the catchment area and the soil type are accounted to the plans. Wetland computational nutrient load is 737 kg nitrogen and 39.4 kg of phosphorus per year

Neurotrophins and neuronal plasticity in the action of antidepressants and morphine

Neuronal plasticity is a well characterized phenomenon in the developing and adult brain. It refers to capasity of a single neuron to modify morphology, synaptic connections and activity. Neuronal connections and capacity for plastic events are compromised in several pathological disorders, such as major depression. In addition, neuronal atrophy has been reported in depressive patients. Neurotrophins are a group of secretory proteins functionally classified as neuronal survival factors. Neurotrophins, especially brain derived neurotrophic factor (BDNF), have also been associated with promoting neuronal plasticity in dysfunctional neuronal networks. Chronic antidepressant treatment increases plastic events including neurogenesis and arborization and branching of neurites in distinct brain areas, such as the hippocampus. One suggested mode of action is where the antidepressants elevate the synaptic levels of BDNF thus further activating several signaling cascades via trkB-receptor. In our studies we have tried to clarify the mechanisms of action for antidepressants and to resolve the role of BDNF in this process. We found that chronic antidepressant treatment increases amount of markers of neuronal plasticity in both hippocampus and in the medial prefrontal cortex, both of which are closely linked to the etiology of major depression. Secondary actions of antidepressants include rapid activation of the trkB receptor followed by a phosphorylation of transcription factor CREB. In addition, activation of CREB by phosphorylation appears responsible for the regulation of the expression of the BDNF gene. Using transgenic mice we found that BDNF-induced trkB-mediated signaling proved crucial for the behavioral effects of antidepressants in the forced swimming test and for the survival of newly-born neurons in the adult hippocampus. Antidepressants not only increased neurogenesis in the adult hippocampus but also elevated the turnover of hippocampal neurons. During these studies we also discovered that another trkB ligand, NT-4, is involved in morphine-mediated anti-nociception and tolerance. These results present a novel role for trkB-mediated signaling in plastic events present in the opioid system. This thesis evaluates neuronal plasticity and trkB as a target for future antidepressant treatments.Hermoston muovautuvuus on hyvin kuvattu ilmiö sekä kehittyvissä että aikuisissa aivoissa. Muovautuvuus tarkoittaa hermosolun kykyä muokata rakennettaan, yhteyksiään ja toimintaansa. Hermosolujen väliset yhteydet sekä kyky muovautua ovat häiriytyneet useissa patologisissa taudeissa kuten masennuksessa. Lisäksi hermosolujen tuhoutumista on havaittu masennuksesta kärsivillä potilailla. Hermokasvutekijät ovat joukko proteiineja, jotka toimintansa perusteella luokitellaan hermosolujen toimintaa ylläpitäviksi tekijöiksi. Hermokasvutekijöistä erityisesti aivoperäinen hermokasvutekijä (BDNF) on läheisesti liitetty hermoston muovautuvuuden säätelyyn varsinkin häiriintyneissä hermoverkoissa. Pitkäkestoinen masennuslääkehoito lisää aivojen muovautuvuutta monin eri tavoin, kuten esimerkiksi lisäämällä uusien hermosolujen tuotantoa, aksonien ja dentriittien kasvua ja haaroittumista erityisesti hippokampuksen alueella. Masennuslääkkeet nostavat BDNF:n määrää hermopäätteissä joka puolestaan johtaa trkB-reseptorin kautta useiden viestikaskadien aktivoitumiseen. Tätä tapahtumaa on esitetty yhdeksi mahdollisista mekanismeista jonka avulla masennuslääkkeet välittävät vaikutuksiaan. Tutkimusten tavoitteena on ollut edelleen selventää sekä masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeja, että BDNF:n osuutta tässä prosessissa. Havaitsimme että pitkäaikainen masennuslääkehoito lisää hermoston muovautuvuuteen liitettyjen proteiinien määrää erityisesti tietyillä aivoalueilla, hippokampuksessa ja etuaivolohkossa, jotka ovat myös läheisesti liitetty masennuksen etiologiaan. Lisäksi masennuslääkkeet aktivoivat trkB-reseptorin kautta transkription säätelytekijä CREB:iä. CREB:n aktivaatio puolestaan vastaa BDNF:n geenin säätelystä. Siirtogeenisiä hiiriä apuna käyttäen havaitsimme että BDNF välitteinen trkB-reseptorin aktivaatio tarvitaan sekä masennuslääkkeiden aiheuttamille käyttäytymisvasteille, että uusien hermosolujen selviytymiselle hippokampuksessa. Masennuslääkkeet eivät ainoastaan lisää uusien hermosolujen tuotantoa hippokampuksessa vaan myös niiden poistamista, kulloisenkin tarpeen mukaan. Tutkimuksissa havaitsimme myös että toinen trkB-reseptoriin sitoutuva hermokasvukekijä, NT-4, on osallisena morfiinin välittämässä kivunpoistossa ja opiaatti-toleranssissa. Nämä tulokset viittaavat trkB-reseptorin osallisuuteen opiaatti järjestelmien muovautuvuuteen. Väitöskirjatyössä tarkastellaan hermoston muovautuvuutta sekä trkB-reseptoria mahdollisina lääkevaikutuskohteina tulevaisuuden masennuslääkehoidoille

Business Models and Business Characteristics in the Circular Economy: A Comparison of Conceptual and Empirical Research

Kiertotalouden liiketoimintamallit muodostavat uuden, nopeasti kasvavan tutkimusalan. Teoriaa ja käsitteistöä kiertotalouden mahdollisista liiketoimintamalleista on luotu vasta viime vuosina, eikä näiden teoreettisten mallien toteutumisesta käytännössä ole muodostunut kovin selkeää kuvaa. Tämä kandidaatintyö pyrkii vertailemaan olemassa olevan konseptuaalisen ja empiirisen tutkimuksen painopisteitä, löytämään teoreettisesti luokitellut kiertotalouden liiketoimintamallit sekä tunnistamaan näistä empiirisesti toimiviksi todistettuja liiketoimintamalleja. Näin pystytään syventämään ymmärrystä kiertotalouden liiketoimintamallien teorian ja käytännön välisestä suhteesta sekä antamaan suosituksia alan tutkimukselle tulevaisuudessa. Analyysin tueksi tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Rajausten jälkeen aiheesta löydettiin yhteensä 92 relevanttia julkaisua, joista karsittiin 30 julkaisun otos tarkempaa analyysiä varten. Tärkeimpien kiertotalouden ilmenemismuotojen sekä liiketoiminnan arvonluontiprosessin avulla luotiin matriisityökalu, jota käytettiin apuna sekä konseptuaalisen että empiirisen tutkimuksen rakenteen selvittämisessä. Tämän lisäksi tutkimusta analysoitiin kvalitatiivisesti olennaisimpien liiketoimintamalliluokitusten, mallien käytännön esiintymislaajuuksien sekä näihin vaikuttavien syiden selvittämiseksi. Erityisesti konseptuaalinen kirjallisuus painottui selvästi koko tutkimuskenttää määrittelevään tutkimukseen spesifin ja liiketoimintamallikohtaisen tutkimuksen sijaan. Kuitenkin sekä konseptuaalisessa että empiirisessä tutkimuksessa havaittiin painotusta uudelleenkäyttöön, uudelleenvalmistukseen sekä muihin resurssien kiertoa hidastamaan pyrkiviin liiketoimintamalleihin. Tällä pyritään todennäköisesti ohjaamaan kiertotalouden leviämistä tulevaisuudessa, sillä juuri näillä liiketoimintamalleilla on tutkitusti eniten käyttämätöntä potentiaalia. Käytännön kiertotalousliiketoiminnassa korostuvat tällä hetkellä kierrätys sekä omistamisen perinteisiä malleja muokkaavat tuote-palvelusysteemit. Liiketoiminnan suhteen tutkimusaukkoja löytyy erityisesti ansaintamallien ja taloudellisen kannattavuuden tutkimuksesta

Customer-Perceived Value and Its Components in Industrial Scale Circular Business Models : Comparison of Recycling and Reuse Settings Through a Multiple-Case Study

Driven by growing environmental pressures, recent years have witnessed a powerful business transition towards the circular economy (CE) – an economic system regenerative by design that strives to conserve resources by narrowing, slowing, and closing material and energy loops. At the same time, the business customers’ experiences and expectations are also in transition due to the new types of offerings and interactions brought forth by the CE, as well as the growing demands for sustainability, internally and/or from stakeholders’ side. While the research on CE has generally bloomed, the customer perspective has so far been nearly absent in the literature. Especially the ways that business customers perceive value in the CE have been neglected, and no suggestions for classifications of customer-perceived value for the CE have been made. This leads to a situation where providers have troubles to develop and market circular offerings ac-cording to customers’ preferences, which would be needed to accelerate the circularity transformation. Thus, the objective of this study is to identify the components of customer-perceived value in the CE, investigate how they behave with different types of circular business models, and explore what parts of customer-perceived value the providers still have difficulties to recognize. To meet the research objective, an explorative multiple-case, cross-industry study with dyadic data collection was carried out. Case selection process was twofold, starting with a careful mapping of potential cases. In the end, innovative circular offerings from the fuel, workwear, lifting, and tools industries were selected. The cases represent three distinct categories of circular business models (recycle and reuse with transferred and retained product ownership) to enable a comparative analysis. The primary data consisted of provider and various customer interviews for each case and was supplemented by multi-sourced secondary data. A comprehensive literature review on earlier customer value research was also conducted and all the gathered data utilized in an abductive thematic analysis with the help of qualitative analysis software Atlas.ti. The findings reveal the five main components of customer-perceived value in the CE (economic, product performance, service, symbolic, and ethical value) as well as the 16 subcomponents that these consist of. The constructed classification and the discussion demonstrate what kind of value is critical for industrial scale CE customers and where negative value perceptions may be created. The comparison analysis shows that economic customer value is highlighted in reuse context, whereas symbolic and ethical value are more critical in recycle context. Finally, the study reveals issues that providers have difficulties to grasp when interpreting customer-perceived value, related to for example offering’s lifetime costs, infrastructural fit, or suitability to be sold as a service. The study fills an important gap in the intersection of CE and customer value research streams. From a practical perspective, it gives managers robust tools for understanding what their customers value in circular business, how that value is structured, and how to avoid some typical pitfalls of interpreting the customer perceptions according to the type of business model. For customers, the results can serve as a tool for systematic supplier evaluation. In the future, the findings could be reviewed by conducting customer-centered studies with larger samples as well as by investigating the effect of customer-specific characteristics on value perceptions. The interconnectivity of value components and the dynamics of temporal change in value perceptions would also be important research avenues towards a full understanding of customer-perceived value in the CE.Kasvavien ympäristöllisten paineiden ajamana viime vuodet ovat nähneet voimakkaan taloussiirtymän kohti kiertotaloutta – talousjärjestelmää, joka uudistaa ja suojelee resursseja kaventaen, hidastaen ja sulkien materiaali- ja energiavirtoja. Samanaikaisesti yritysasiakkaiden kokemukset ja odotukset ovat myös muutoksessa, johtuen niin kiertotalouden tuomista uusista tarjoomista sekä vuorovaikutuksen muodoista, kuin myös sekä sisäisistä että sidosryhmien kasvavista kestävyysvaatimuksista. Vaikka tutkimus kiertotaloudesta on yleisesti ottaen kukoistanut, on asiakasperspektiivi jäänyt tutkimuksen kohteena lähes huomiotta. Etenkään tapoja, joilla yritysasiakkaat kokevat arvoa kiertotalousliiketoiminnassa ei ole tutkittu, eikä ehdotuksia asiakasarvon luokittelutavoista kiertotalousympäristössä ole tehty. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa toimittajien on vaikeaa kehittää ja markkinoida kiertotaloustarjoomiaan asiakkaiden preferenssien mukaisesti, mitä tarvittaisiin kiertotalousmurroksen vauhdittamiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on paljastaa asiakkaiden kokeman arvon komponentit kiertotalousliiketoiminnassa, tutkia kuinka ne käyttäytyvät erityyppisten kiertotalousliiketoimintamallien yhteydessä ja kartoittaa mitä asiakasarvon osia toimittajilla vielä on vaikeuksia tunnistaa. Tutkimustavoitteen saavuttamiseksi suoritettiin eri teollisuudenaloja leikkaava eksploratiivinen monitapaustutkimus dyadisella datan keruulla. Tutkittavat tapaukset valittiin kaksiosaisesti, alkaen potentiaalisten tapausten kartoituksella. Lopulta tutkittaviksi valittiin kiertotalouden edelläkävijäyrityksiä polttoaine-, työvaate-, nostolaite- ja työkaluteollisuudesta. Valitut tapaukset edustavat kolmea eri kiertotalousliiketoimintamallityyppiä (kierrätys sekä uudelleenkäyttö siirretyllä ja säilytetyllä tuotteen omistajuudella) vertailevan analyysin mahdollistamiseksi. Primääridata koostui toimittajien sekä useiden asiakkaiden haastatteluista ja sitä tuki useista lähteistä haettu sekundääridata. Lisäksi tehtiin laaja kirjallisuuskatsaus aiemmasta asiakasarvotutkimuksesta. Koottua dataa hyödynnettiin abduktiivisessa teema-analyysissä käyttäen apuna Atlas.ti-ohjelmistoa. Tulokset paljastavat kiertotalouden asiakasarvon viisi pääkomponenttia (taloudellinen, tuotteen suorituskyvyn, palvelu-, symbolinen ja eettinen arvo) sekä näiden sisältämät 16 alakomponenttia. Rakennettu viitekehys ja keskustelu osoittavat minkä tyyppinen arvo on kriittistä teollisen kokoluokan kiertotalousasiakkaille ja missä negatiivista arvon kokemista voi ilmetä. Vertaileva analyysi näytti taloudellisen asiakasarvon korostuvan uudelleenkäytön yhteydessä, kun taas symbolinen ja eettinen arvo olivat kriittisempiä kierrätyksen yhteydessä. Lopuksi tutkimus selventää, missä asioissa toimittajilla on vaikeuksia ymmärtää asiakkaan arvon kokemista, liittyen esimerkiksi tarjooman elinkaarikustannuksiin, tekniseen yhteensopivuuteen tai tuotteen palvelullistamiseen. Tutkimus täyttää tärkeän aukon kiertotalouden ja asiakasarvon tutkimuksen yhtymäkohdassa. Käytännössä se antaa yritysjohtajille työkaluja sen ymmärtämiseen, miten asiakkaat kokevat arvoa kiertotalousliiketoiminnassa, miten tämä arvo rakentuu ja kuinka välttää tyypilliset virheet asiakkaan kokemusten tulkitsemisessa, liiketoimintamallityypin mukaan. Asiakkaille viitekehys voi toimia työkaluna toimittajien systemaattiseen arviointiin. Tulevaisuudessa tuloksia tulisi arvioida asiakaskeskeisillä laajemman otoksen tutkimuksilla sekä tarkastelemalla asiakkaiden erilaisten ominaispiirteiden vaikutusta arvon kokemiseen. Arvokomponenttien linkittyminen toisiinsa sekä arvon kokemisen ajallinen muuttuminen olisivat myös tärkeitä tutkimuskohteita matkalla kohti täyttä ymmärrystä kiertotalouden asiakasarvosta

Erityisryhmien asuinrakennuksien palosuojaus automaattisella sprinklerijärjestelmällä

Tarve tämän insinöörityön kehittämiseen syntyi Finanssialan keskusliiton julkaistua kesällä 2007 uudet sprinklerissäännöt, jotka sisälsivät ensimmäisen kerran myös asuintilojen suojauksen erityisvaatimukset. Työn tavoitteena oli käytännönläheisesti havainnollistaa kuinka niitä sovelletaan erityisryhmien asuinrakennusten automaattisen sprinklerijärjestelmän suunnittelussa. Työ aloitettiin tutustumalla erityisryhmien ominaispiirteisiin. Työssä selvitettiin edellytykset kyseisten rakennusten suojaamiseen automaattisella sprinklerijärjestelmällä. Samalla toteutettiin sprinklerisuunnittelu erityisryhmien hoivakotiin käyttäen uutta sprinklerisäännöstöä. Työ suoritettiin Are Oy:ltä tilatun suunnitteluprojektin kautta. Insinöörityön tarkastelun tuloksena voitiin todeta, että uusien sprinklerisääntöjen O-liite antaa entistä selkeämmän ohjeen automaattisen sprinklerijärjestelmän suunnitteluun. Samalla selkeytyi käsitys siitä, mitä erityisryhmät pitävät sisällään. Insinöörityö on tulevien määräysten ja oppaiden lisäksi hyvänä ohjeena, kun lähdetään suunnittelemaan automaattisia sprinklerijärjestelmiä erityisryhmien asuinrakennuksiin.The need for carrying out this project came about when in 2007, the Federation of Finnish Financial Services introduced the new sprinkler regulations which for the first time established special requirements for the protection of residential buildings. The objective of this study was to offer a practical account on how the regulations was applied in the planning of automatic sprinkler systems of residential units for people with special needs. The first step in the study was to look into the characteristics of groups with special needs. The existing conditions for using automatic sprinkler systems for the protection of such residential buildings were examined. At the same time, a sprinkler system complying with the provisions of the new sprinkler regulations was planned for a nursing home for people with special needs. The project was completed as a part of a planning project ordered from Are Oy. As a conclusion of the issues examined in this study, it can be stated that the instructions for planning automatic sprinkler systems contained in Appendix O of the new sprinkler regulations are more well-defined than before. In the process, the concept of special groups was increasingly defined. The thesis will provide good instruction material supplementing the future regulations and guides for planning automatic sprinkler systems of residential units for people with special needs

Predicting risk of stillbirth and preterm pregnancies with machine learning

Modelling the risk of abnormal pregnancy-related outcomes such as stillbirth and preterm birth have been proposed in the past. Commonly they utilize maternal demographic and medical history information as predictors, and they are based on conventional statistical modelling techniques. In this study, we utilize state-of-the-art machine learning methods in the task of predicting early stillbirth, late stillbirth and preterm birth pregnancies. The aim of this experimentation is to discover novel risk models that could be utilized in a clinical setting. A CDC data set of almost sixteen million observations was used conduct feature selection, parameter optimization and verification of proposed models. An additional NYC data set was used for external validation. Algorithms such as logistic regression, artificial neural network and gradient boosting decision tree were used to construct individual classifiers. Ensemble learning strategies of these classifiers were also experimented with. The best performing machine learning models achieved 0.76 AUC for early stillbirth, 0.63 for late stillbirth and 0.64 for preterm birth while using a external NYC test data. The repeatable performance of our models demonstrates robustness that is required in this context. Our proposed novel models provide a solid foundation for risk prediction and could be further improved with the addition of biochemical and/or biophysical markers

Laitteiden ja ohjelmistojen käyttö suomalaisissa kouluissa vuonna 2012

Opetusteknologisen ekosysteemin kartoitin Opeka on ollut käytössä vuoden 2012 keväästä alkaen. Opeka-palvelu on työkalu opettajille, kouluille ja kunnille arvioida opetusteknologian käyttöä kätevästi. Opekan tieto on hyödyllistä sekä paikallisesti sekä valtakunnallisesti. Tämän paperin tarkoitus on kuvata, minkälaisia laitteita ja ohjelmia suomalaiset opettajat käyttivät vuonna 2012 suomalaisissa kouluissa. Analyysi perustuu Opekan vastanneista valikoituun joukkoon, joka koostuu opettajista. Analysoitujen vastausten lukumäärä on 2061 (n=2061). Tässä raportissa esitellään järjestelmään 8.5. - 10.12.2012 kerättyä tietoa

Population dynamics and growth of perch in a small, humic lake over a 20-year period — importance of abiotic and biotic factors

Peer reviewe

KINOSTE - kirjastojen informaatioteknologian osaaminen Pilottihankkeen loppuraportti

Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus toteutti 1.1.2014–30.6.2014 välisenä aikana Kinoste-verkkopalvelun, jossa kirjastojen työntekijät voivat arvioida omaa tieto- ja viestintätekniikan osaamistaan ja kirjastonsa laiteympäristöä. Verkkopalvelun rungon muodostaa alan asiantuntijoiden kanssa muotoiltu kysymyssarja. Verkkopalvelun tekninen toteutus perustui TRIM:n aiemmin toteuttamaan Opekaverkkopalveluun. Kinoste-palvelua kokeiltiin ensin pienemmissä käytettävyyden keskittyvissä piloteissa ja lopuksi laajemmassa pilotissa, jossa oli mukana yhteensä 313 vastaajaa. Pilotoinnin tuloksena voidaan todeta, että Kinosteesta muodostui hyvin toimiva palvelu. Palveluun vastanneista noin 76 % katsoo, että palvelussa kysyttiin oleellisista asioista ja noin 67 % katsoo, että palveluun kannatti vastata. Esimerkiksi yli 11 000 vastausta keränneeseen Opekaan verrattuna Kinosteen vastaajat ovat varsin tyytyväisiä